Hedelmäpuutarha

Satoa omasta puutarhasta

Lomat on takana ja työpöytä edessäpäin. Oikeastaan loman pitäisi vasta nyt alkaa, koska sadonkorjuu ja syystyöt punkevat päälle. Marjat ja hedelmät ovat oikeaa superfoodia monine terveyttä edistävine vaikutuksineen, joten on todella mahtavaa, että hedelmiä saa suoraan omasta puutarhasta! 

Omenapuista on saatavilla kääpiö ja ballerina muotoja ja viinirypälettä voi kasvattaa pienessäkin puutarhassa, joten pihan koko ei välttämättä ole rajoite. Meillä omenapuita on neljä ja ne (onneksi) kypsyvät eri tahtiin. Valkeakuulas ja Huvitus ovat jo jonkin aikaa olleet poimintakypsiä. Huvituksen omppuja on ihana syödä sellaisenaan, kun taas mehukkaasta Valkeakuulaasta valmistetaan herkullista mehua mehulingolla.  

Lasin vitamiinishotissa on omenaa, porkkanaa, inkiväärin ja kurkumaa, sitruunamehua ja persikkaa. Inkiväärin ja kurkuman sanotaan tehoavan nivelrikkoon. Kurkuman hyötyjen vapauttamiseksi, juomaan laitetaan ripaus mustaa pippuria. Mehulinko pyörii oikein urakalla ja omena/luumumehua pakastetaan muovipulloissa. 

Omenapuun oksat voivat revetä omenien raskaasta painosta. Näin kävi Kaneliomenallemme, kun emme ehtineet harventaa raakileita alkukesästä. Karsimalla myös tasataan satoa eri vuosille, koska muuten puut tuottavat liikaa satoa yhtenä vuonna ja lepäävät seuraavan vuoden. (kuvassa Valkeakuulas)

Viinirypäleemme on kolme vuotta vanha. Se tuotti viime kesänä ensimmäistä kertaa kaksi terttua - rypäleet olivat pippurin kokoisia. Tänä vuonna rypäle on täynnä terttuja ja niiden koossakaan ei ole valittamista. Alun perin rypäleen hankintaa liittyi haave, kuinka katoksen ruokapöydässä istuessaan voi ihailla roikkuvia rypäleitä aivan kuin Italiassa. Viinirypäle on pärjännyt hyvin Suomen vaihtelevissa pakkasissa ja niitä kuulemma kasvatetaan menestyksekkäästi Keski-Suomeakin korkeammalla.

Rypäle täytyy leikata syksyllä puiseen varrenosaan asti tai vähän ylemmäksi. Varsista voi kietaista vaikka kranssin koristeeksi. Paremman sadon varmistamiseksi, kannattaa kesällä  karsia liikoja päävarsien haaroja pois.

Sinikkaluumu on pieni, mutta sitäkin makeampi. Luumuissa on runsaasti antioksidantteja, joilla sanotaan olevan hyvä vaikutus mm. osteoporoosiin. Kirsikka ja luumupuut tihkuvat keväällä mahlaa, eikä niitä kannata leikata ennen kuin loppukesästä etteivät ne valu kuiviin. Luumut on meillä yleensä syöty sellaisenaan, mutta nyt aion kokeilla, miltä luumumehu, ripaus limettiä maustettuna Marja-aronioilla maistuu?

Vaikka kirsikka on luumarja, puu luetaan hedelmäpuihin (samaa sukua kuin luumu, aprikoosi ja persikka). Meillä kirsikkapuita oli alun perin kaksi. Varjomorelli jouduttiin kaatamaan, kun se sai niin kutsutun vuototaudin, joka on erityisesti Varjomorellien kiusa. Varteen syntyi itsestään haavaumia ja puu kuihtui hiljaa mahlan vuotaessa haavoista. Sikkolan kuulasmarja kasvaa nyt yksinään ja sen makeahkoja marjoja voi poimia suoraan verannalta.