Amppelin vääntöä ja huonekasvihuumaa

Olin jo pidempään miettinyt, että mustavalkoinen, pelkistetty keittiö kaipaa lämpöä ja luonnonmukaisuutta, ja että sinne sopisi huonekasviamppeli. Ihastuin jo vuosi sitten Hollannissa amppeleihin, mutta silloin oli liian aikaista hankkia sellainen, kun keittiö oli vasta suunnitteluvaiheessa. Ja hyvä niin, koska nyt päätin askarrella amppelin itse. Pellavalankaa, puinen rengas ja pari puuhelmeä löytyivät kaapista ja "helppo" ohje YouTubesta.

Olin valinnut kaikkein helpoimman amppelin teko-ohjeen, ei tarvinnut kuin solmia solmuja oikeisiin kohtiin... Teoriassa kyllä, mutta juuri se oikeiden kohtien valinta solmuille olikin haasteellista. Välillä ruukku tai kasvi eivät mahtuneet amppelin naruverkkoon, välillä taas ruukku solahti verkon läpi. No, solmut oli helppo aukaista ja solmia uudelleen toiseen kohtaan. Tarvittiin vain kärsivällisyyttä (ei oikein vahvuusaluettani). 🙁

Ja tietty tarvittiin kasvi ja sopiva ruukku. Tuumasta toimeen ja puutarhaliikkeeseen.

Vaarallinen päätös: kun ei ole viime aikoina paljon muissa kaupoissa kuin nettikaupoissa pyörinyt, niin puutarhaliikkeessä homma lähti vähän käsistä ja huomasin tarvitsevani muitakin huonekasveja, ruukkuja, kasteluvahteja ja kesäkukkien siemeniä. Vanhastaan tuttu ja helppo Australian posliinikukka päätyi amppeliin.

Kun joulun aikaan teimme joulukuuselle tilaa, muuttelimme samalla kasvien ja huonekalujen paikkoja. Olin aikeissa siirtää tavarat ja kasvit paikalleen, kun Sanja ehdotti traakkipuun paikaksi olohuonetta, koska sisustuksessa käytetään tällä hetkellä katseenvangitsijana isoja, näyttäviä kasveja. Traakkipuu ei ole kasvupaikan suhteen turhan vaativa, joten tuumasta toimeen, mutta mitä tilalle? Kukkatalosta löytyi pitkälehtiviikuna eli bambufikus, joka sopi tyyliltään meille, joten se on nyt lipaston päällä ruokailutilassa.

Traakkipuu nökötti yksinäisenä seinän vieressä olohuoneessa, ja tila tuntui kaipaavan viherkasviryhmää. Siirsin pullojukan tuolille traakkipuun viereen, mutta jotain tuntui vielä puuttuvan. Kaupasta löytyi muorinkukka, joka ei myöskään ole turhantarkka auringonvalon suhteen, ja kesää kohtihan nyt mennään muutenkin.

Puutarhaliikkeestä mukaan tarttui myös mähkä, joka sopii täydellisesti terrakottaruukkuun. Mähkä täytyy pitää koko ajan märkänä, ei ihan minun juttuni, mutta kasteluvahdin pitäisi hoitaa asia...

Seuraavaksi täytyy vaihtaa / lisätä multaa vanhoihin viherkasveihin. Sitten ollaankin jo melkein maaliskuussa, ja täytyy kiireellä alkaa esikasvattaa siemeniä.

Sirpa