Piiloon jäänyt kivi
Pihaamme oli joskus tehty vesiputous, jonka alkupiste oli kiven päällä. Vesi virtasi pienenä purona kahteen vesialtaaseen, jotka olivat puutarhan itämaisessa osassa. Ajan kuluessa kivi oli jäänyt runsaana rehottavan kasvillisuuden taakse piiloon. Kotkansiipisaniaiset olivat juuriversoillaan levinneet ja lisääntyneet ja herkkä, silkkipaperimaisin kukkasin kukkiva puupioni voi paksusti, kukki ja viihtyi. Sinänsä hieno juttu, mutta väärä paikka. Koko kiven edusta kaipasi selkeytystä ja kasvien uudelleen järjestelyä.
Kasvien uudelleen järjestely ja muotoilu
Edessä kasvava puupioni siirrettiin kiven oikeaan reunaan taka-alalle. Kiven päälle rakennettiin turveharkoista ja kivistä penkki, johon siirrettiin kotkansiipisaniaiset. Kiven edusta jaettiin vyöhykkeisiin, joissa oli kasveja ja kuorikatetta tai kiviä.
Aiemmin oli jo hankittu puron yli vievä rautainen silta ja Indonesiasta ostettu Garuda-patsas, joka oli jo vuosia viihtynyt puutarhassamme.
Puksipuun ja varrellisen pallotuija siistittiin, sekä pikkuangervo leikattiin pallon muotoon.
Mitä jasmikkeelle?
Kukkapenkin vieressä on vanha rautaportti/pergola, jonka ympärillä kasvaa hovijasmike. Se kaipaisi oikeastaan muotoon leikkausta, mutta jasmike näyttää kukkiessaan niin upealta, etten ole raaskinut sitä vielä saksia vaikka kukinta on jo ohi. Epäröin kumpi on parempi: siisti, kauniisti muotoiltu jasmikeportti vai upea valkoinen kukkapilvi ensi kesänä?
Sirpa