• Sirpa

Tuijan muotoilu


Kun pihalla on paljon muotoon leikattavia tuijia ja puksipuita, voi muotoilu-urakkaan yllättäen vilahtaa monta tuntia, kun jo yhden pikkupuun leikkaus voi viedä yllättävän paljon aikaa.


Rivin-puutarhasuunnittelu-puutarhasaksia

Tuijat kuten puksipuutkin on paras leikata pilvisellä ilmalla. Leikatessa syntyy puun oksiin haavoja, joista haihtuu kosteutta ja aurinko edesauttaa kuivumista ja ruskettumista.


Yleensä leikkaan tuijia kerran tai kaksi vuodessa riippuen tuijan muodosta ja kasvusta. Esimerkiksi alla oleva käärmetuija pysyäkseen muotissaan vaatii useammin leikkausta, koska sen kasvu on niin runsasta.


Rivin-puutarhasuunnittelu-käärmetuija

Suomalaisten ohjeiden mukaan tuijan leikkaus on hyvä tehdä ennen kasvikauden alkua, mutta hollantilaisten ohjeiden mukaan tuijan leikkaus on hyvä tehdä keväällä, viimeistään ennen juhannusta ja toinen leikkaus elo-/syyskuussa ennen talvikautta. Hollantilaiset ohjeet ovat muutenkin vähemmän tiukkoja, joten ne soveltuvat paremmin minulle 😉


Tuija on alun pitäen ollut ihan tavallisen mallinen timanttituija, jonka rungon alaosan oksat alkoivat ränsistyä. Päätin aikoinaan poisheittämisen sijaan antaa sille tilaisuuden ja alkaa muotoilla sitä. Muoto oli aluksi pyöreähkö, mutta muutin sitä vuosi vuodelta enemmän neliöksi tai siis oikeastaan kuutioksi.


Rivin-puutarhasuunnittelu-tuija-ennen-leikkausta
Tuija - ennen leikkausta

Tässä siis tämän vuoden lähtötilanne, tuija on leikattu viime keväänä. Se on selkeästi alhaalta kapeampi ja ylhäältä vino, koska pyöreää muotoa häivytetään pikku hiljaa. Nyt olisi siis kiusaus leikellä saman verran joka puolelta, jolloin lopputulos olisi taas ihan sama, alhaalta kapeampi neliö. Toisaalta jos leikkaa liikaa ylhäältä, niin melko varmasti menee liian syvältä. Maltti on valttia ja seuraavalla kerralla voi taas korjata mallia lisää.


Rivin-puutarhasuunnittelu-tuijan-mutoilu-neliöksi
ajatus tuijan tulevasta muodosta

Yritin pitää ajatuksesta kiinni, että ylempää osaa pitää leikata enemmän kuin alempaa. Itse käytän ikivanhoja ruohosaksia sekä tuijien, että puksipuiden muotoilussa, koska niillä on helppo muotoilla isompia alueita. Tärkeää on, että ne ovat tarpeeksi terävät, etteivät oksat vahingoitu. Kääntelen saksia tarpeen mukaan eri päin, koska joissain kohdin ne toimivat paremmin alapuoli ylöspäin. Etenen kuin kampaajani: ensin leikkaan suuret linjat ja sitten viimeistelen epätasaisuudet. Viimeistelyyn käytän yleensä oksasaksia.


Rivin-puutarhasuunnittelu-tuijan-mutoilu

Pensasleikkuri on kyllä näppärä, mutta jos tekee tarkkaa työtä, pelkään, että sillä helposti lipsahtaa liikaa. Minulla oli aiemmin akkukäyttöiset ruohosakset, ja ne toimivat hyvin muotoilussa. Eivät vain olleet kovin pitkäikäiset.


Leikkelen ensin sivut erikseen suoriksi ja tarkistan sivulta, miltä näyttää. Sitten muotoilen kulmat ja vasta lopuksi leikkaan päältä ja alta. Pienin askelin vuosi vuodelta sivut suoristuvat oikeaan malliinsa.


Rivin-puutarhasuunnittelu-tuijan-mutoilu-neliöksi
Rivin-puutarhasuunnittelu-tuijan-mutoilu-neliöksi
tuija muotoilun jälkeen


Alla vielä tärkeimmät kohdat kiteytettynä.




Ja muista, ei tämä niin vakavaa ole 😊


Sirpa